Uimolan savusaunassa on pitänyt käydä jo vuosikausia. Monesti on tullut ajettua valtatie kuutosta ohitse ja mietittyä, pitäisikö pyörähtää katsomassa minkälainen paikka on.
Kesän yleiset vuorot olivat ja menivät. Nyt joulun alla tuli tieto että Pulkkisen Kari lämmittää saunan tänä vuonna vielä kerran. Puhuin kaverin mukaan ja lähdettiin tutustumaan paikkaan.
Koko syksy on ollut melko lumetonta ja lämmintä. Savusaunapäivänä kuitenkin satoi Lappeenrannassa alijäähtynyttä vettä, joka jäädytti auton ikkunat ja teki tiet hyvin liukkaiksi. Jo heti alkumatkasta oli ensimmäiset siniset valot pysäyttämässä liikennettä - onneksi vastaantulijoiden kaistalla.
Joutsenoa lähestyessä alkoi vesisade muuttua lumeksi ja Imatran jälkeen maisema oli jo hyvin talvinen. Saunalle ei ollut pitkä matka kuutostieltä ja ikävänä lieveilmiönä kuului saunalle saakka kuinka aura-autot höyläsivät uutta lunta ahkerasti, meidän nautiskellessa saunomisesta.
Viimeinen mäki saunalle oli jyrkkä, mutta luotimme nelivetoon ja ajoimme perille saakka. Pimeässä näkyi ulkotulia, myrskylyhtyjä ja useita rakennuksia. Hetken päästä itse "saunamajuri" saapuikin paikalle opastamaan pukutiloihin, yms. käytännön asioita. Vaatteidenvaihtotilana toimi perinteinen rantasauna. Tupa oli naisille ja itse sauna miehille. Saunassa oli tulet, joten uimahousujen vaihto sujui mukavasti lämpimässä.
Koko alue oli täysin sähkötön ja valoa tuli ainoastaan ulkotulista, myrskylyhdyistä ja kävijöiden omista taskulampuista. Pihalta löytyi lämmin kylpypalju. Paljussa istuskelu pimeässä, tiheässä lumisateessa, oli todella mukavaa ja rentouttavaa. Rantaan oli avattu avanto, mutta vettä oli vain puoli metriä. Avannontekijä oli tippunut heikon jääkannen läpi useasti, joten avantoa ei voinut tehdä kauemmaksi kuin aivan rantaveteen. Jäähileiden seassa pystyi aivan hyvin uimaan käsipohjaa, sen ajan mitä +1 asteisessa vedessä jaksaa viihtyä.
Itse savusauna on hirrestä tehty 6 kulmainen rakennus, jossa kiuas on keskellä ja laude kiertää kiuasta puolikkaan saunan verran. Alhaalla on parit penkit ja vadit peseytymistä varten. Tällä kertaa oli lämpimästä pesuvedestä pulaa, joten loppuhiki piti huuhdella pois avannossa.
Saunaan toi valoa ja tunnelmaa kaksi mysrkylyhtyä ikkunoiden ulkopuolella. Kiuas oli iso ja kukkuroillaan kiviä. Sitä oli jouduttu, ulkoilman kylmyydestä johtuen, lämmittämään jo edellisenä iltana. Siksi olikin harmi että koko illan aikana saunojia oli vain noin 12 henkilön verran. Toisaalta hyvä - mahtui lauteilla paremmin.
Löylyt oli juuri niin mahtavat kuin Suomen toiseksi parhaaksi savusaunaksi valitussa saunassa pitää ollakin. Lauteilla oli vinot laudat, joihin sai nojattua mukavasti kun nosti jalat kiukaan ympäri kiertävälle jalkapuulle. Alkuvaiheessa lauteet ja selkänojat tosin oli niin kuumat että piti hakea ulkoa istuinalunen, joita onneksi löytyi laatikosta oven vierestä.
Kiireessä lähtiessä olin unohtanut ottaa mukaan juomavettä, eikä sellaista saunalla ollut tarjolla missään. Hetken saunomisen jälkeen alkoikin päätä särkeä ja tuli huono olo. Onneksi kaveriltani löytyi autosta vettä ja muutaman desin jälkeen alkoi olo helpottaa.
Löylyihin löytyi mukava rytmi kun kävi ensin saunassa, sitten avannossa, seuraavaksi paljuun. Rauhallisen kelluskelun jälkeen avannon kautta hetkeksi ulos jäähdyttelemään, kunnes taas saunaan. Ja taas sama kierto uudelleen. Näin toimien kului saunalla useampi tunti.
Lopuksi kunnon lämpö päälle, loppupesut avannossa ja pukeutumaan. Pihakeittiössä oli tarjolla kahvia ja pullaa. Saunan omistajan kanssa tuli höpöteltyä pitempikin tovi, kunnes kello alkoi tulla sen verran paljon, että piti suunnata kotimatkalle. Paluumatkalla kävimme vielä Imatran Nesteellä kahvilla.
Uimolan saunasessio oli todella mukava kokonaisuus, jonka teki kova lumi/räntäsade, sähkövalojen puuttuminen, pimeys, palju, avanto, hyvä seura ja tietysti itse sauna. Ja koko paketti 6 euron hintaan.
Päivitin samalla blogin taustakuvaksi kuvan Uimolan saunalta. Kiitos kuvasta ja kuvankäsittelystä Kari Qvistille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti