Tänään satoi paljon vettä, lumesta ei ollut tietoakaan ja tuuli lähes myrskylukemia. Sää oli sopivan kurja perinteiselle Karhusjärven savusaunalle.
Myllysaaren saunaporukka on varannut Karhusjärven erän savusaunan perinteisesti 1-2 kertaa vuodessa. Sauna sijaitsee lähellä Alttarkalliota - keskellä metsää. Kallioiselta alueelta löytyy metsästyksessä tarvittavia lihankäsittelytiloja, grillikota, nuotiopaikka, päärakennus ja tietenkin savusauna. Kirjoittelen päärakennuksesta enemmän seuraavan saunan yhteydessä - keskitytään nyt itse savusaunaan.
Savusauna sijaitsee pienen tekolammen rannalla. Sauna on tiettävästi palanut ainakin kerran ja on tehty vanhasta riihestä. Matalan oviaukon edustalla on terassi ja penkit vilvoitteluun. Kylmävetiseen lampeen pääsee laiturilta tai viereisiä portaita pitkin.
Saunaan mentäessä pitää olla näyrä - tai kovapäinen. Ovi on tosiaankin matala. Sisälle astuessa huomio kiinnittyy ensin massiiviseen kiukaaseen, joka vie saunan pinta-alasta neljänneksen. Toisen neljänneksen vie parvi, jonka reunoille on asetettu penkit saunojia varten. Lauteille kipuaminen vaatii akrobatiaa, koska parven keskiosassa on suuri puinen kaukalo, josta löylyvettä voi ammentaa. Toiselle puolelle parvea täytyy kivuta kaukalon yli. Parven reunamia kiertäville penkeille mahtuu samaan aikaan istumaan 10-12 ukkoa. Pieniä naisia ehkä useampi ja sekasaunaan todennäköisesti vielä enemmän.
Koska kiuas on suuri ja savusaunan kiukaaseen pitäisi vettä kaataa mielellään aina yhteen paikkaan (jotta vesi valuu syvälle kiukaan uumeniin ja antaa pehmeämmmät löylyt), on meitä kismittänyt aina löylykauhojen lyhyet varret. Tällä kertaa Pertti oli hankkinut metrin pituisella varrella varustetun kauhan ja lahjoitimme sen saunan käyttöön. Pitkällä varrella vettä sai kipattua kiukaan toisellekin reunalle ja tällä kertaa kiuas oli lämmitetty hyvin - ei tikkuillut ja löylyä riitti tuntikausia.
Saunomisesta teki vielä tunnelmallisempaa kova myrskytuuli, salamat ja sade. Kova tuuli nimittäin aiheutti pitkän sähkökatkoksen, jonka johdosta saunasta ja päärakennuksesta hävisi valot. Saunan lauteilla ei nähnyt todellakaan mitään, mutta käsikopelolla löytyi löylykauha ja saunominen saattoi jatkua. Ulkona oli onneksi sen verran hämärää, että laituri löytyi ja uimassa näki käydä.
Välillä kävimme päärakennuksessa toisessa saunassa, syömässä kinkkua ja palasimme takaisin savusaunalle jatkamaan nautiskelua. Jossain vaiheessa sähkötkin palasivat, sitä ennen saunoimme mm. taskulampun valossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti