31. Мытнинские бани

Heinäkuun viikonloppuun piti kehitellä jotain aktiviteettia ja kun muutama samanhenkinen ystäväkin löytyi, päätettiin lähteä Pietariin polkupyöräilemään. Samanhenkisiä ehkä enemmän pyöräilyn ja illanvieton suhteen. Väittivät nauttineensa yleisen  saunan tunnelmastakin.

Pietari on melkoinen suurkaupunki. Monelle turistille Pietarin nähtävyydet jää siirtymiseen taksilla Juna-asemalta hotellille ja kävely pääkadulla, Nevsky prospektilla. Jotkut hyväjalkaiset saattavat kävellä Nevan tai muiden kanaalien rannoille ja uset, kuten itsekin, kiertävät mielellään alueen museot läpi.

Harva tajuaa miten isot lähiöt kaupunkia ympäröi. Harva käy kiertelemässä alueen valtavia puistoja (osassa pyöräily kielletty). Harva tietää että Pietarissakin on paljon pyöräteitä.

Fillarilla Nevan ylitäminen jalankulkijoiden seassa oli melkoista trialia. Ihmisten ohi ei päässyt ja turistit sinkoilivat mihin sattuu. Yhtä vaikeaa on pyöräillä Nevsky prospektin "jalkakäytävillä" ruuhka aikaan. Paikalliset ajoivatkin fillareilla suosiolla autojen seassa. Niin mekin paluumatkalla Nevan yli.

Fillarointiviikonloppuun saatiin mainiosti hyvä kohde, Street art museum, jossa ko. viikonloppuna oli urbaanin kulttuurin festivaali. Tämä tarkoitti yhtä kuin erilaisten rakenneltujen polkupyörien, moottoripyörien, autojen, tms. näyttelyitä. Spraymaalausta, tatuointia, musiikkia, bändejä, skeittausta, jne...

Saapumispäivänä, perjantaina, satoi koko aamupäivän kuurottaisesti ja iltapäiväksikin oli luvattu sateita. Päätimmekin hetken mielijohteesta lähteä lähimmälle saunalle. Majoituksemme sijaitsi Moskovan aseman lähellä joten Mytninskaja banja oli hyvä, varma ja tuttu ratkaisu. Itselle siellä käynti oli varmaan 4 tai viides mutta hyvässä saunassa viihtyy aina. Nappasimme kadun varrelta "taksin". Venäjällä kaikki autot on takseja tarpeen vaatiessa ja käden heiluttelu tien reunassa sai opiskelijapojan pysäyttämään. Hän ajoi meidät lähemmäs saunaa ja lopulta maksua tarjotessa ei suostunut ottamaan mitään; hän sanoi halunneensa vain auttaa meitä. Harvemmin Suomessa törmää vastaavaan.

Haimme kaupasta hieman juomista ja marssimme saunalle. Halvimmalle osastolle tottakai ja tällä kertaa saunalla tuntui olevan hyvin rento tunnelma. Henkilökunta hymyili ja ihmisetkin oli iloisia ja puheliaita. Pukuhuone oli varmaa neuvostotasoa; puiset penkit ja naulakot ilman kaappeja. Saunamajuri kehottikin antamaan arvoesineet tiskin taakse jemmaan. Näin teimme.

Lattia ei ollut paksun limakerroksen peittämänä ja tähän vaikutti osaltaan kesäinen keli ulkona; kenkien mukana ei tullut sisään kuraa. Myöhemmin selvisi että sauna oli auki ensimmäistä kertaa remontin jälkeen ja tämä varmasti vaikutti saunan siisteyteenkin. Pesuhuone oli suuri sali jonka yhdellä seinällä pystyi suihkuttelemaan viisi miestä vierekkäin ja penkeillä peseytymään ehkä viisikymmentä miestä. Lähempää saunaa löytyi kylmävesi uima-allas sekä paljut, joista sai kaataa niskaansa kylmävesishokin.

Saunaan astuessa kaikki tuntui valoisammalta kuin ennen. Syykin selvisi pian; uudet lauteet ja maalatut seinät. Seiniin ja kattoon oli sudittu uusi kalkitus ja lauteet oli uusittu kokonaan. Vanhat lauteet odottivat pätkittynä lauteiden alla kierrätystä; polttoa saunan lämmityksen yhteydessä. Ko. saunahan on viimeisiä Pietarilaisia saunoja jotka lämpiää edelleen puulla. Ja lauteiden alle mahtuu puutavaraa koska niiden ali mahtuu kävelemään parimetrinen ihminen. Lauteet oli väsätty kasaan joko vodkan voimalla tai käytetty mahdollisimman halpaa vierastyövoimaa; sen verran karua jälkeä ne olivat. Höylää eikä hiomapaperia ei oltu työmaalla nähty, tai joku oli varastanut ne heti ekana työpäivänä. Lauteet kuitenkin kannattelivat isonkin miesjoukon sortumatta, joten täyttivät tehtävänsä. Vanhat oli kuulemma neljäkymmentä vuotta vanhat ja kun katsoi poikki sahattujen laudelautojen sauhausjälkeä, näki että tumma väri ulottui lähes läpi puun; näitä ei enää saanut puhtaiksi kuin polttamalla.

Saunasirkka oli aktiivisella päällä ja sirityskonsertti oli erityisen voimakasta. Puoli neljän aikaan löylyä tuntui olevan riittävästi ja lisää tuli aina kun aktiivinen nuorimies kävi avaamassa luukut ja heitti suorana "seinän sisään" useita pieniä kupillisia vettä. Löylyluukut sijaitsevat huoneen nurkasta kuudenneksen vievän kiukaan kyljessä kolmen metrin korkeudessa. Tämän vuoksi löylyä heitetään pitkän varren päässä sijaitsevalla "desin mitalla". Kippo on tosiaan pieni, mutta sillä vettä viskoessa lämpö tulee hitaasti ja tasaisesti. Isommalla kauhalla, voisi käydä vahinko.

Saunalla oltiin iloisia ja puheliaita. Joillain saunoilla ihmiset haluaa istua hiljaa ja "nautiskella" rauhasta. Täällä puhe sorisi ja englanninkielentaitoisiakin löytyi paljon. Vakiokävijät pahoittelivat huonoja löylyjä jotka johtuivat kuulemma siitä, että sauan tosiaankin oli lämmitetty ensimmäistä kertaa remontin jälkeen. Meistä löylyt oli kuumat ja pehmeät.

30. Imatran kylpylän miestensauna 4

Jo aiemmin tuli testattua Imatran kylpylän tilaussauna kuin myös toinen miesten yleisistä saunoista. Jokainen sauna on kuitenkin oma yksikkönsä, vaikka kiuas, lauteiden koko ja sijoittelukin olisi sama. Imatran kylpylän eri saunat kuitenkin eroavat toisistaan lauteiden sijoittelun suhteen ja löylytkin on melko erilaiset.

Nelososaston sauna on lasiovinen ja kaakeloiduilla, vastakkain istuttavilla lauteilla, varustettu 4x4 metrin koppero. Sauna oli vierailupäivänämme tosi vähällä käytöllä ja ehkä siitä johtuen, löylyt oli aika hyvät. Suomeen on rakennettu monia kaakeloiduilla lauteilla varustettuja saunoja, mutta eihän kukaan kuumalla lauteella ovi istua, joten niille on viritetty aina kaikenlaisia puuralleja tai vastaavia. Tälläkin kertaa lauteilla oli naruilla sidotut puurallit, jotka ei pysyneet paikoillaan ja osa rimoista oli jo irti. Miinuksena tällaiset lauteet syövät saunan ilmatilaa, koska lauteiden alapuolinen tila täytetään. Yleisissä tiloissa tällainen rakenne toimii kohtalaisesti, koska kiukaat on yleensä alimitoitettu ja täyden tilavuuden saunassa voisi kiuas hyytyä ennen aikojaan. Toki ratkaisulla on haettu ennen kaikkea helpompaa siivoamista. Yleisissä saunoissa lauteet on yleensä vaikea pestä kunnolla; puurallit voi heittää lattialle ja surauttaa painepesurilla. Tosin en tiedä irtoaako lika paineella vai painuuko vain syvemmälle puuhun...

Hiki tuli tässäkin saunassa ja se puolsi paikkansa neljän tunnin kuviokellunnan päätteeksi - ja välilläkin.